Aina silloin tällöin minulle
sanotaan, "piristyisit, sehän on vain koira," tai "tuo on aika paljon
rahaa vain koiraan." He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua
aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy "vain koiraan."
Jotkut
ylpeimmistä hetkistäni liittyvät "vain koiraan." Monia tunteja on
kulunut ja ainoa kumppanini on ollut "vain koira," mutta kertaakaan en
tuntenut itseäni vähäisemmäksi.
Jotkin
surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain koirasta," ja noina
pimeyden päivinä, "vain koiran" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja
syyn voittaa tuo päivä.
Jos
sinäkin ajattelet, että sehän on "vain koira," ymmärrät varmasti myös
sanonnat kuten "vain ystävä, " "vain auringon nousu," tai "vain
lupaus."
"Vain koira" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.
"Vain koira" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.
"Vain
koiran" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja
katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni
ihmisille, se ei ole "vain koira" vaan tulevaisuuden toiveiden ja
unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas
riemu tässä hetkessä.
"Vain koira" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.
Toivon,
että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole "vain koira,"
vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut
"vain miehestä tai naisesta."
Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain koira", hymyile -- koska he "eivät vain ymmärrä."
Alkuperäinen kirjoittaja Tuntematon
Tämä teksti on ollut blogissani aikaisemmin, mutta se on vain niin osuva, että päätin tehdä siitä ihan oman julkaisin. Niin. Minulle nuo eivät ole vain koiria. Ne ovat päivieni valopilkut, seuralaiseni, perheenjäseneni.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti