Voisko todeta, että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Luigi stressaantui aivan liikaa, huomasinpahan siinä vielä senkin, että se on vielä herkkä. On varmasti koko loppuelämän, ja ei tule koskaan olemaan mikään kehäkonkari ja suurien tapahtumien koira. Niinkuin ei omistajakaan. Omistajalla meinasi kanssa hermot mennä.
Arvostelu: Oikeat mittasuhteet. Sopiva luusto. Hieman kulmautunut pää, melko voimakkaat kulmaukset. Hyvät silmät ja korvat. Mielyttävä ilme. Hyvä ylälinja, ja eturinta. Voimakas rintakehä. Hieman jyrkkä lantio. Liike takaraajat pihdissä ja täysin rungon alla. AVO H
Minä en nyt täysin hyväksy tuota takaraajat täysin rungon alla. Sekin oli vain sen takia, kun koira stressasi, niin ei halunnut tehdä yhteistyötä, eli periaatteessa tuomari oli kuitenkin oikeassa, kun siltähän se varmaan näytti. Takaliikkeet ovat kapeat, sen hyväksyn ja myönnän, mutta pihdissä? Noh, se oli tuomari Leni Finnen näkemys Luigista tällä kertaa.
Täytyy vielä myöntää, että jos olisin tiennyt, miten ahdasta tulee olemaan, niin olisin jättänyt menemättä tai olisin ainakin ottanut penkin ja kirjan mukaan, että olisin saanut olla koiran kanssa koko ajan. Ehkä se sitten ei olisi stressanut niin paljon. Noh, oppia ikä kaikki. Osaanpahan sitten tästä edes olla Luigin kanssa, ennen kehään menoa ja kehän jälkeen. Vieläkö saisi oman jännityksen kuriin, niin veisin koirani itse kehään. Mutta sekinhän lähtisi, jos menisi vain sinne. Vaan se jännitys. Jännitys saa minut melkein oksentamaan, niin ei kiitos. Olisin kehässä kasvot vihreänä, ja unohtaisin kaikki. Kiitoksia vain handlerille, kun jaksat Luigin kanssa yrittää kehässä! :)
Tiedän tunteen tuosta koiran (ja omistajan) stressaantumisesta näyttelypaikalla... Meidän kohdalla ei kylläkään ole ollut aina ahtaudesta kyse, vaan ylipäätänsä ihmis- ja koiramäärästä vaikka tilaa olisikin. Että eipä taida Gaiastakaan näyttelykonkariksi olla, ellei sen luonteessa tapahdu jotain radikaalia muutosta... Mutta onneksi se ei ole se tärkein asia siinä koiran omistamisessa :)
VastaaPoistaItse myös mietin tuota, kuinka viitsin mennä Geen kanssa kehään, kun jännitän sitä sen verran että varmasti koirakin sen huomaa. Enkä muista mistään yhtään mitään! Enhän minä tietysti Gaiaa ole esittänyt kuin yhdessä mätsärissä, mutta sekin oli jo jotain kamalaa. Mutta ehkä se siitä alkaa sujua, kun vaan harjoittelee ja käy siellä kehässä... Oletko koskaan esittänyt Luigia itse edes mätasärissä? Sellaisista saattaisi olla helpompaa aloittaa.
En ole käynyt Luigin kanssa edes mätsäreissä itse kehässä. Mutta nyt otan itseäni niskasta kiinni ja mennään kaverin kanssa Limingan mätsäriin maanantaina. :) Ja pyrin siihen, että joskus voin Luigin itse esittää kehässä. Itseasiassa Vaasan kv on mahdollisesti sellainen, että menen itse koiran kanssa kehään. Jännittäähän se ihan pirusti ja unohdan kaikki, mutta kun vain menee ja ottaa sen minkä saa, niin suunta on aina ylöspäin. :D
Poista